Viha ja vihanhallinta
Katso lisää
“Negatiivisesti sävyttynyt emootio, joka koetaan sellaisena reaktiivisen, vihamielisenä tilana, joka kohdistuu joko sellaiseen ihmiseen tai asiaan, joka nähdään vastentahtoisen tapahtuman lähteenä.” - Novaco, 1994
- Voimakas autonomoisen hermoston reaktiivisuus.
- Viha virittyy, kun havaitaan joku uhka omille resursseille, itselle, omalle viiteryhmälle tms.
- Varsinkin piirrevihamielisyydessä viha säilyy vielä uhan poistuttuakin
- Vihaan liittyy informatiivisia arvioita. Näissä korostuneina ovat muiden pahat teot, jotka motivoivat vihamielistä käyttäytymistä
- Luolissa kun asuttiin, niin vihan tarkoitus on ollut ajaa muut heimot pois omilta alueilta
Vihamielisyys tarkoittaa pysyviä asenteita, jotka voivat olla yleisiä tai tilannesidonnaisia.
Respondentti aggressiivisuus
Kipu tai muu tunne kehossa saa henkilön vastaamaan aggressiivisuudella. Tilannevihaisuus on tilanteeseen liittyvä vihareaktio.
Operantti aggressiivisuus
Toiminallista vihamielisyyttä. Henkilö operoi aggressiividuusen avulla, eli pyrkii muuttamaan tilannetta aggressiivisuudella. Ihminen kun lyö nyrkillä pöytään ja huutaa, niin tila hiljenee. Opittua käyttäytymistä. Piirrevihaisuus on alttius kokea usein voimakasta vihaa. Pysyvämpi ja vakaammin toistuva käyttäytymismalli.
Kaikki käyttäytyminen ilmenee kolmella tasolla:
- Kognitiivisella
- Autonomisella (fysiologisella)
- Motorisella
Organismin geneettisen perimän, oppimishistorian ja ympäristön yhteisvaikutuksena eri komponentit painottuvat yksilöllisesti eri tilanteissa.
Vihaisuuden komorbiditeetti
Lähes yhtä yleistä psykiatrisessa hoidossa kuin masennus ja ahdistuneisuus. Keskeiset komorbiditeetit:
- vakava masennus
- kaksisuuntainen mielialahäiriö (tyyppi 1)
- Persoonallisuushäiriöt (B klusteri, eli dramaattiset persoonallisuushäiriöt)
- Epäsosiaalinen
- Epävakaa
- Huomiohakuinen
- Narsistinen
- PTSD
Vihaisuuden hoito aikuisilla
Yhdistelmäinterventioissa on tärkeää muistaa, että enemmän ei ole enemmän. Huolellisen käyttäytymisanalyysin jälkeen voi eri interventioita yhdistellä, mutta ei kannata tätä tehdä ihan oletuksena. Kognitiiviset menetelmät:
- Itsehavainnointimenetelmät
- Vihaisuuteen liittyvät kognitiot
- Kognitioiden vaikutus vihareaktion syntyyn ja niiden muuttaminen vihareaktion vähenemiseen
- Kognitiivinen uudelleenmuotoilu
- Arvioidaan ajatusten merkitystä, validisuutta ja seurauksia
- Mustavalkoisten ajatusten haastaminen: etsitään todisteita puolesta ja vastaan
- Stressirokotus, Stress inoculation training, self-instructional training
- Ihminen antaa itselleen ohjeita vaikeassa tilanteessa
- “Rauhoitu ja rauhoitu, ei tässä ole mitään syytä hermostua”
- Rentoutusmenetelmät
- Rentoudutaan samaan aikaan vihaa herättävän mielikuvan kanssa, desensitisaatio
- Taitojen opettaminen
- Taitopuutokset: keskeiset elämäntaidot kuten miten toimia parisuhteessa tai esimies-alainen suhteessa
- Miten selvitään ristiriitatilanteissa? Kritiikistä? Pettymyksistä?
- Tarkoitus on oppia tehokkaampia tunteiden ilmaisun keinoja, kuuuntelutaitoja, ristiriitojen hallintastrategiaa yms.
- Altistusmenetelmät
- Vihareaktio on analoginen ahdistuneisuuden ja pelon välisestä suhteesta
- Asiakas altistetaan vittuilulle, kritiikille ym.
- Altistusta jatketaan niin kauan, että syntynyt vihareaktio sammuu kokonaan tai selvästi heikkenee
- Näyttöä ei ole vielä paljoa, mutta se mitä on lupaa hyvää
- Tietoisuustaidot, mindfulness
- Huomion kohdistamista ja toistuvaa palauttamista johonkin tiettyyn asiaan
- Osallistuminen, flow-kokemus
- Reagoimattomuuden harjoittelua
- Dialektinen käyttäymysterapia
Vihaisuuteen vastaaminen terapiasuhteessa
Vihaisuudessa ei sinällään ole mitään pahaa tunteena, mutta vihamielinen käytös tulee vataanotolla blokata. Sanotaan vaikka että nyt seis stop, otetaan vaikka lasi vettä ja jatketaan vasta kun potilas on rauhoittunut. Tarjotaan mahdollisuus potilaalle käydä pihalla vähä puhaltelemassa. Tämän jälkeen voidaan huo
- Vihaisuus hoidon kohteena
- Tunnista ja määrittele ongelmakäyttäytyminen selkeästi
- Kontingenssi klarifikaatio = selvitetään asiakkaalle miksi ja miten vihaisuus haittaa terapiaa
- Määritetään laukaisevat tekijät ja tilanteet, jotka lisäävät haavoittuvuutta
- Validodaan primaariemootio vihaisuuden takana ja asiakkaan emotionaalinen kokemus
- Tutkitaan vihaisuuteen liittyviä kognitioita
- Selvitetään vihaisuuden funktio tai sen seuraukset
- Psykoedukaatio vihaisuudesta
- Potilas varautuu uhkaan
- Voi olla hyvä erottaa respondentti ja operantti aggressio
- Selvitetään potilaan kanssa mikä tilanteessa uhkaa? Onko tilanne uhkaava vai onko jostain asiasta puhuminen tai muistelu se joka vihastuttaa
- Vihaiset ajatukset ja yllykkeet eivät tarkoita, että tarvitsee toimia vihamielisesti
- Haavoittuvuustekijöiden vähentäminen vihaisuudelle
- ABC PLEASE-taitokokonaisuus, vähennetään tunnehaavoittuvuutta
- Coping ahead of time eli vihaan liittyvien stressaavien tilanteiden etukäteissuunnittelu ja harjoittelu
- Vihaisuutta provosoivien tilanteiden välttäminen
- Vihjeiden eliminointi, cue elimination
- Opposite action
